Etusivu > Lyhyet ennusteet, Pitkät ennusteet, Sääennusteet, Säätietoutta > Talven kylmyydestä ja polaaripyörteestä

Talven kylmyydestä ja polaaripyörteestä

Talvi on saapunut koko maahan eikä se näytä mihinkään karkaavan ainakaan kahteen viikkoon. Tässä päivityksessä käydään läpi mm. seuraavia aiheita:

  • Miten ns. polaaripyörre liittyy tämän marraskuisen kylmän jakson syntyyn?
  • Mitä tästä talvesta on eri lähteissä sanottu ja miltä vuodenaikaisennusteet näyttävät?

Mistä kylmyys johtuu?

Talvisin arktisilla alueilla vallitsee ns. polaaripyörre. Se on säteilyjäähtymisestä johtuva ilmiö, jossa kylmä, arktinen ilmamassa on tavallaan eristyksissä napa-alueella. Kun polaaripyörre on voimissaan, napa-alueella on kylmää ja sen reunoilla matalapainetoimintaa. Tämän kylmän arktisen ilman ja keskileveysasteiden lämpimän korkeapainesään välissä on suuri lämpötilakontrasti ja tyypillisesti voimakas läntinen virtaus. Eli kun polaaripyörre on voimakas, Atlantilta yleensä puhaltaa voimalla lauhaa ja kosteaa ilmaa Eurooppaan. Silloin tällöin otollisissa olosuhteissa tuo kompakti, eristynyt polaaripyörre kokee häiriöitä ja se voi hajota. Tällöin arktisella alueella ollut kylmä ilma pääsee eristyksistään ja lähtee ”valumaan” kohti matalampia leveysasteita. Samalla myös voimakas läntinen virtaus voi heiketä ja ilmavirtaus saattaakin kääntyä puhaltamaan idän suunnalta.

Lähde: Andreas Dörnbrack, Thomas Birner, ECMWF

30 hPa geopotentiaalikorkeus ja lämpötila.

Yllä on yksi tapa esittää polaaripyörteen sijainti.  Kuvassa on käytännössä se korkeus dekametreinä missä ilmanpaine on 30 hPa. Animaatio kattaa noin viimeiset puolitoista viikkoa. ja Eurooppa on kuvan alaosassa. Animaatiosta nähdään kuinka polaaripyörre (alhaiset geopotentiaalikorkeudet) liikkuvat napa-alueen lähistöllä, mutta aivan animaation lopulla pyörre alkaa jakautua kahtia niin, että kylmempi pyörre jää Siperian lähistölle. Samalla on nähtävissä kuinka Pohjois-Atlantilla ilma stratosfäärissä lämpenee ja kehittää ”korkean selännettä”. Polaaripyörteen geopotentiaalikorkeudet alkavat nousta enteillen sen heikkenemistä. Entä miltä jatko näyttää?

Lähde: FU Berlin, ECMWF

30 hPa geopotentiaalikorkeus ja lämpötila.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ennusteen mukaan polaaripyörre jatkaa lähipäivinä jakautumistaan. Sen kylmin osa ja samalla kylmin ilmamassa on Suomen itäpuolella. Atlantilla puolestaan on korkean selänne ja se myös indusoi alemmissa kerroksissa korkeapainetta Suomen länsipuolelle ja ylle. Niinpä stratosfäärin virtauskenttä suosii ainakin alkuun kylmää säätyyppiä luoteistuulien myötä. Aivan ennusteanimaation lopussa eli kuun vaihteessa polaaripyörre näyttäisi saavan ryhtinsä kasaan. Tämä voisi pitkällä tähtäimellä ehkä tarkoittaa säätyypin muuttumista jälleen länsivirtaus-voittoiseksi joulukuun puolivälin kieppeillä. Toisaalta ennusteen lopussa polaaripyörteen painopiste on enemmän kallellaan kohti Eurooppaa, joka viittaisi siihen, että kylmä ilmamassa saattaisi pysytellä Pohjois-Euroopan lähettyvillä myös jatkossakin vaikka länsivirtaus voimistuisikin Euroopassa.

Kylmien talvien todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä?

Jokin aikaa sitten YLE uutisoi Potsdamin ilmastoinstituutin tiedotteesta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen myötä kylmien talvien todennäköisyys kolminkertaistuu tulevaisuudessa. Tämä tietenkin herätti jälleen paljon mielenkiintoa kun edellistalvi on vielä ihmisten mielissä. En ole heidän artikkeliaan lukenut, mutta ajattelin tässä nopeasti hieman arvioida näitä asioita, sillä ne saattavat liittyä edellä käsiteltyyn polaaripyörteeseen. Polaaripyörteen hajoamisessa lämmin ilma pääsee tunkeutumaan arktiselle (antarktiselle) napa-alueelle, jolloin vastaavasti länsivirtaus heikkenee ja Pohjois-Eurooppaan  voi virrata kylmää ilmaa pidemmäksikin aikaa. Näin kävi esimerkiksi viime talvena ja on näitä esimerkkejä nähty viime vuosikymmeninä monesti.

Oletan, että tutkimuksen mukaan vähenevä arktinen merijää ja lämpimämpi napa-alue tulevina vuosikymmeninä eivät pystyisi ylläpitämään yhtä eristäytynyttä ja vahvaa polaaripyörrettä kuin nykyään. Tämä pyörre voisi herkemmin häiriintyä ja edellä mainituin tavoin johtaa kylmän ilman ”valumiseen” napa-alueilta kohti mantereita. Tämä voi olla yksi mahdollinen teoria, jonka mukaan kylmien talvien todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Tässä on kuitenkin yksi asia mikä tulisi pitää mielessä. Otsikko ”kylmät talven todennäköisempiä ilmastonmuutoksen myötä” saa automaattisesti ajattelemaan, että 80-luvun puolivälin kaltaisia megakylmiä talvia on tulevaisuudessa odotettavissa useammin. On syytä kuitenkin muistaa, että tulevaisuuden ilmasto ei ole samanlainen kuin nykyinen tai mennyt ilmasto. Tulevaisuudessa ilmastomallien perusteella talvet eivät ole keskimäärin yhtä kylmiä kuin nykyään. Eli jos puhutaan, että kylmien talvien todennäköisyys kasvaa tulevaisuudessa, niin on syytä miettiä, että kuinka kylmä onkaan tulevaisuuden kylmä talvi. Se ei todennäköisesti ole yhtä kylmä kuin ne talven joihin meidän vanhemmat ovat tottuneet. Eli jos ilmastonmuutoksen myötä polaaripyörre esimerkiksi herkemmin hajoaa ja napa-alueiden kylmää ilmaa virtaa Skandinaviaan, ei tuo napa-alueilta lähtöisin oleva ilma ole keskimäärin yhtä kylmää kuin nykyään.

Summa summarum: Viime aikainen uutisointi ”Ilmastonmuutos kylmentää talvia” voi olla harhaanjohtavaa, sillä keskimääräistä kylmempien talvien todennäköisyyden kasvu tulevaisuudessa ei  välttämättä tarkoita, että talvet absoluuttisessa mielessä kylmenisivät. Painotan, että olen lukenut vain Potsdamilaisten tiedotteen, en itse artikkelia, joten en pysty varmuudella ottamaan kantaa heidän väitteisiinsä, jotka voivat tieteellisessä mielessä olla aivan perusteltuja. Lähinnä tässä on kysymys jälleen sään ja ilmaston uutisoinnin vaikeudesta.

Kylmin talvi tuhanteen vuoteen?

Tähän väitteeseen on tullut törmättyä harmittavan usein tänä syksynä. Kyseessä on jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka yksikin otsikko jää ihmisten mieleen totuutena, jonka he muistavat pitkään. Kyseessä on siis uutisointi, jossa puolalaiset meteorologit olivat kuulemma ennustaneet kylmintä talvea tuhanteen vuoteen. Todellisuudessa tämän sopan juuret ovat Meksikonlahden öljykatastrofissa keväältä. Tuolloinhan spekuloitiin vaikutuksista, mitä öljyllä olisi Golfvirtaan. Puolalaismeteorologeilta on siis tiettävästi kysytty aiheesta ja he olivat vastanneet, että JOS golfvirta yhtäkkiä pysähtyisi voisi olla odotettavissa kylmin talvi tuhanteen vuoteen (ilmeisesti perustuen siihen, että kuinka paljon golfvirta lämmittää ja jos se otettaisiin pois nykyisistä lämpötiloista niin millainen toistuvuus tällaisilla lämpötiloilla olisi). Eli jälleen monien suodattimien läpi kuljettuaan puolalaisten sanomisista on jätetty ”JOS” pois sekä unohdettu spekulaatiot ja yhteydet öljyn vaikutuksesta golfvirtaan (jonka vaikutuksesta ei ole yhtenevää mielipidettä). Eli loppujen lopuksi Iltalehden ”uutiseksi” on päätynyt äärimmilleen yksinkertaistettu lööppiotsikko ”Suomeen kylmin talvi tuhanteen vuoteen”.

Mitä pitkät ennusteet näyttävät?

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) viimeisin kuukausiennuste näyttää ainakin joulukuun alkuun saakka koko Suomeen tavanomaista kylmempää. Etelässä ja maan keskiosassa kylmä poikkeama voisi jatkua joulukuun puoliväliinkin saakka, vaikka signaali heikkeneekin huomattavasti niin pitkälle mentäessä. Viimeisin ECMWF:n vuodenaikaisennuste näyttää joulukuu-helmikuu ajanjaksosta tavanomaista lämpimämpää koko Suomeen, erityisesti Lappiin. Vastaavasti Etelä-Euroopassa olisi tavanomaista kylmempää. Tämä lämpötilaennuste näyttää olevan seurausta suursäätilasta, jossa Keski-Euroopasta Pohjanmerelle ulottuu tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Tämä ohjaisi matalapaineet sen pohjoispuolitse kohti Skandinaviaa tuoden lännestä lauhaa ja kosteaa ilmaa.

Kolmen mallin yhdistelmäennuste näyttää samansuuntaisia viitteitä lämpimästä keskitalvesta ECMWF:n kanssa. Yhdysvaltain vuodenaikaisennuste on hieman tavanomaista kylmemmän joulu-helmikuun kannalla, mutta toisaalta näistä kuukausista tammikuu olisi tavanomaista lämpimämpi. Yhdysvaltain suursäätilaennusteessa on samanlaisia piirteitä kuin Euroopankin, mutta suurin kysymysmerkki tulee todennäköisesti olemaan tuo Länsi-Euroopan/Itä-Atlantin yllä olevan korkeapaineen sijainti. Mikäli se on hieman pohjoisempana ja/tai lännempänä, käy meille ilmavirtaus enemmän pohjoisesta ja sää pysyisi kylmänä (USA:n ennusteen joulukuu). Jos taasen kyseisen korkeapaineen sijainti on etelämpänä/idempänä, pääsee meille virtaamaan lännestä lauhempaa ilmaa (ECMWF joulu-helmikuu). Tällä hetkellä on erittäin vaikea sanoa, miten lopulta käy. Ehkä paras keskiarvo on arvioida korkeapaineen majailevan pääosan joulukuuta pohjoisempana vielä melko heikon arktisen polaaripyörteen takia, mutta tammikuulle mentäessä se hivuttautuisi etelämmäksi avaten länsiputken. Eli joulukuun alkupuoli mentäisiin ainakin talvisessä säässä, mutta tammikuuta kohti tai viimeistään tammikuussa sää saattaisi lauhtua eikä edellistalven kaltaista pitkää yhtenäistä talvea ehkä koeta.

Muuta ajankohtaista

Tarkoitukseni oli vielä käydä tarkemmin läpi tämän viikon säätä Suomessa, mutta kello on jo paljon, joten jätän sen seuraaville päiville. Yleisesti sanottakoon, että etelässä sää on suuren osan viikosta pilvistä ja osin epävakaista. Lumipeitteeseen on siis odotettavissa kasvua. Tässä vielä muutama pointti:

  • Keskiviikkona tuuli on hyvin voimakasta (merellä myrskyä)  ja tuuli lisää merkittävästi pakkasen purevuutta etelässä ja maan keskiosassa. 
  • Lämmin meri ja itätuulen aiheuttaman rannikkokonvergenssi saattavat yllättää ja voimistaa kuluvalla viikolla etelärannikon lumisateita.
  • Ruotsin itärannikolla saattaa tulla lumikaaos kun kylmää ilmaa virtaa voimakkaan tuulen myötä Itämeren poikki. Tällöin merestä saatava lämpö ja kosteus voivat kehittää ns. ”lake-effect” -ilmiön eli sankkoja lumikuuroja, jotka solkenaan osuvat samaan paikkaan rannikolla.
  • Näillä näkymin viikonlopun aikana lämpötiloja kurissa pitävä tuuli ja pilvisyys hiljalleen luovuttavat ja korkeapaine vahvistuu. Tällöin pakkanen kiristyy myös etelässä.
Mainokset
  1. Sami
    23/11/2010 07:10

    Kiitos pauli viimeisestä päivityksestä.

    Minä pysyn edelleen ennusteessa että tammikuulle asti on normaalia kylmempää, tuleva joulukuu tuskin kovin leuto on jos kylmää riittää jopa kuun puoliväliin saakka. Tuosta että miten kylmä onkaan tulevaisuudessa kylmä talvi niin mikään ei estä etteikö 85-87 kaltaisia talvia tulisi edelleen. Suomen kylmyysennätys on tehty ilmastonmuutoksen ollessa täydessä vauhdissa 1999. Ja täytyy muistaa ettei kukaan pysty varmuudella sanomaan että seuraavat 100 vuotta olisivat reilun lämpenemisen aikaa, kaikki on arvailua. Kun ei edes vuodenaikaisennusteet osu niin miten me voidaan tietää mitä tapahtuu 10-100 vuoden päästä. Tästä voi aivan hyvin alkaa myös kylmempi kausi, koska aurinko on ollut pitkään poikkeuksellisen hiljainen, jos seuraavat auringonpilkkumaksimit jää mataliksi niin en yhtään ihmettelisi vaikka 1940-1969 kaltainen kylmä jakso olisi edessä.

    • 23/11/2010 13:24

      Olet oikeassa, että kyllä 85-87 kaltaiset talvet ovat edelleen tulevaisuudessakin mahdollisia, mutta niiden todennäköisyys pienenee.
      Yksittäinen kylmyysennätys ei juurikaan riipu ilmastosta vaan sen hetkisestä säätilanteesta, kyllä Suomen kylmyysennätys voidaan mitata vaikka 20 vuoden päästä vaikka ilmasto olisikin lämmennyt. Kuitenkin ilmastomallien perusteella ”kylmät” talvet tulevaisuudessa ovat nykyistä lauhempia.

      Se tulee muistaa, että vuodenaikaisennusteita ajetaan sääennustusmalleilla ja keskitytään suursäätilan ennustamiseen. Kun puhutaan 10-100 vuoden ilmastoennusteista niin niitä ajetaan ilmastomalleilla, jotka ovat erilaisia ja ottavat eri asiat huomioon. Näissä ajoissa ei pyritä ennustamaan vuoden 2043 syksyn säätä, vaan ilmastoa eli usean vuosikymmenen mittakaavassa olevaa sään ”tilastoa”.

      Eli se, että ei nyt voida ennustaa tammikuun säätä ei tarkoita, etteikö voitaisi ennustaa vuosisadan puolivälin ilmastoa.

  2. Tuomo T.
    23/11/2010 09:23

    Itse heitän sellaisen veikkauksen, että helmikuusta tulee talven suhteellisesti lämpimin – tai ehkä pitäisi käyttää sanaa leudoin – kuukausi. Poikkeama voi olla helposti 2-3 astetta suuntaansa, tammikuussa +1-2 astetta. Joulukuu lienee lähellä keskiarvoja. Jouluna on mahkuja ainakin vähäiseen lumipeitteeseen koko maassa.

  3. Teemu
    23/11/2010 18:12

    Nyt kun on ollut puhetta tulevaisuuden säistä / ilmastosta, niin aika vähän on ollut puhetta seuraavasta jääkaudesta. Silmiini osui muutama vuosi sitten lehtiartikkeli, jossa otettiin esille, että seuraavan jääkauden alkuun on vähemmän aikaa kuin viimeisimmän päättymiseen. En tiedä menikö se näin, mutta tällaista siinä taidettiin puhua. Tuleva ilmastonmuutos lienee lyhyt vaihe tässä perspektiivissä ja lienee selvää, että seuraava jääkausi jossain vaiheessa koittaa. Aikaperspektiivi on tosiaan hieman eri luokassa.

    • nimeTön
      23/11/2010 18:25

      Noin 20 000 vuoden päästä olisi seuraava jääkausi tulossa, mutta asiasta tekee mielenkiintoisen se miten paljon ihmiskunta ehtii siihen mennessä kasvihuonekaasujen pitoisuuksia nostaa/laskea, ts jääkausi saattaa tulla jossain määrin torjutuksi nykymenolla.

  4. Keijo
    23/11/2010 22:26

    Tuosta ”Kylmin talvi tuhanteen vuoteen ” -lööpistäs vielä sen verran, että yhden lähteen mukaan sen julkaissut nettisivu on keskittynyt lähinnä ufojen olemassaolosta käytävään keskusteluun. Ei ihan luotettavimmasta päästä ehkä lähteenä, tosin sitähän Iltalehti ei varmaan ollut millään tavalla tarkistanut. Uskomattominta siinä ehkä on, että moni on ottanut tuon lööpin niin tosissaan, että on esimerkiksi hankkinut ylimääräisiä polttopuita. Ei kai siinä sinänsä pahaa ole, tulee kai ne poltettua joskus, mutta jos syynä on tekaistu väite, ei se tunnu moraalisesti oikealta toiminnalta.

  5. Keijo
    23/11/2010 22:28

    Tarkennan vielä, tarkoitin siis että alkuperäinen ”ennuste” oli puolalaisella ufoaiheisella nettisivulla, josta se sitten alkoi elää omaa elämäänsä.

    Keijo :
    Tuosta “Kylmin talvi tuhanteen vuoteen ” -lööpistäs vielä sen verran, että yhden lähteen mukaan sen julkaissut nettisivu on keskittynyt lähinnä ufojen olemassaolosta käytävään

  6. Sami
    23/11/2010 23:28

    Jaahas, tästä tulee oikea ilmastoväittely…puhallan pelin poikki heti. Josko nyt keskityttäisiin tähän nykyilmastoon ja lähiviikkoihin ja kuukausiin. Me voidaan sitten vanhainkodissa todeta miten ne 50 edellistä vuotta oikein menikään ja mitä silloin aikanaan ennustettiin.

  7. Tuomo T.
    24/11/2010 08:29

    Niin, en mäkään lähtisi viemään tätä keskustelua tulevaan jääkauteen. Toivottavaa on, että talvinen sää jatkuu mahdollisimman pitkään. Jos katsoo pitkiä tilastoja, jokainen tietää talvien lämmenneen. Viime talvi oli huima poikkeus. Kuluneen 20 vuoden aikana keskimääräistä kylmempiä talvia on ollut aniharvoin: Helsingissä 1994, 1996, 2003 ja 2010. 2006 päästiin niukasti keskiverron alle. Sen sijaan vähintään kaksi astetta lämpimämpiä talvia on ollut kymmenen, Sodankylässä kahdeksan vuodesta 1990 lähtien.

  8. Nimetön
    24/11/2010 10:42

    Tuomo T. :Niin, en mäkään lähtisi viemään tätä keskustelua tulevaan jääkauteen. Toivottavaa on, että talvinen sää jatkuu mahdollisimman pitkään. Jos katsoo pitkiä tilastoja, jokainen tietää talvien lämmenneen. Viime talvi oli huima poikkeus. Kuluneen 20 vuoden aikana keskimääräistä kylmempiä talvia on ollut aniharvoin: Helsingissä 1994, 1996, 2003 ja 2010. 2006 päästiin niukasti keskiverron alle. Sen sijaan vähintään kaksi astetta lämpimämpiä talvia on ollut kymmenen, Sodankylässä kahdeksan vuodesta 1990 lähtien.

    Niin tilastot kertovat tapahtuneen, muttei syitä. Sinänsä olisi mukavaa tietää, onko aikaisemmat lämpimät talvet johtuneet ”tehostuneista” lounas-/etelävirtauksista vain vaan ”lämpenemisestä” ylipäänsä tai onko ylipäänsä tapahtunut lämpeneminen syynä mahdollisten lounas-/etelävirtauksiin.

    Tällä sivustolla ja muualla on taidettu kuitenkin tuoda esille pohjoisen jäämeren jäätilanteen vaikutuksia matalapaineiden reitteihin ja varsinkin siihen, että vähäinen merijää suosisi matalapaineiden pohjoisia kulkureittejä tietäen tähän maailman kolkkaan lounais-/länsivirtauksia. Tilastollisesti hyvä kysymys olisi kuitenkin, miksi 1930 luvulla oli talvisin kovin lauhaa, vaikka ilmeisesti merijäätä olisi silloin enemmän kuin nykyään.

  9. Sami
    24/11/2010 12:39

    Kyllähän se on selvää että 1980-luvun lopulta lämpötilat on noussut, on vain kyse siitä onko se ihmisen aiheuttamaa vai luonnollista vaihtelua. Kärjistettynä 1989-2009 jyväskylän vuosikeskiarvo oli 3,70 astetta, sitä edellisten 21 vuoden 1968-1988 2,55 eli nousua on yli aste. Yleensä vaan tuntuu unohtuvan se että onhan ennenkin ollut lämpimiä kausia ja niitä seurannut selvä kylmeneminen, miksei siis nyttenkin.

    Kun katsoo esimerkiksi sodankylän vuosikeskilämpötilakäyriä niin vuosina 1918-1940 ei kertaakaan keskilämpötila painunut alle -2 asteen, kolmena vuonna n.-1,5 ja muina vuosina -1 tai lämpimämpää. Ja tätä nykyistä lämpökauttahan on nyt kestänyt aikalailla tuo sama 22-23 vuotta. Se mikä ilmoitetaan koko maapallon keskilämpötilaksi atlantin takaa niin en luottaisi siihen sokeasti, nyt heidän on pakko pitää väitteestään kiinni että ilmasto lämpenee vaikka sitten valheella jos ilmasto todellisuudessa viilenisi. Ollaanhan sieltä atlantin takaa saatu maailman talouskin sekaisin vilunkipelillä.

  10. Werkku
    24/11/2010 16:57

    Minusta koko ilmastonmuutos väite on jotain uskomatonta, eihän nykyään tiedetä tarkalleen minkälaista säätä oli vielä esimerkiksi vuosina 1700-1800 tai ennen, niin silloinkin olisi voinut olla välillä hirveän lämmintä tai kylmää tai toisinaan ”normaalia”. Mutta aika näyttää, että mikä on totta ja mikä ei. TÄMÄ OLI PELKKÄÄ AJATTELUN AIHEUTTAMA ”VÄITE” kaikki on toki mahdollista…

    Huolestunut sää intoilija

  11. Jykä
    24/11/2010 18:56

    Näinköhän tästä muodostuu kylmin syksy sitten vuoden 2002…? Monen todella lämpimän syksyn jälkeen hieman normaalimpi syksy, paitsi tietty nyt tämän marraskuun lopun suhteen…

  12. 24/11/2010 20:28

    Täällähän on niin mielenkiintoista keskustelua, että pitääkin liittyä joukkoon. Tämän linkin takaa (http://www.cpc.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/season.JFM.nao.gif) löytyy hyvin suora selitys, miksi vuodesta 1989 lähtien talvet ovat olleet lauhoja. NAO-indeksi kuvaa siis länsivirtauksen voimakkuutta Pohjois-Atlantilla (ja siten Euroopassa) ja siitä huomaa, että muutamaa poikkeustalvea lukuun ottamatta länsivirtaus on ollut voimissaan. Näkyisikö tästä yksinkertaisesta asiasta ilmaston luontainen vaihtelu? Jos näin on, niin jatkossa kylmien talvien todennäköisyys kasvaa taas selvästi, sillä vahvastihan tuossa mennään kohti heikompaa länsivirtausta. Ja viime talvi oli siitä jo vahva esimerkki, niin kuin myös tämäkin alkutalvi tuntuu olevan. Itse asiassa NAO-indeksi on ollut jo noin kaksi vuotta selvästi negatiivinen. Tämä myös osittain selittää viime kesän kovat helteet -> ilmasto on Suomessa ollut hyvin mantereinen viimeisen vuoden ajan! Yhteenvetona tästä kaikesta ennustan tulevasta talvesta kylmää.

    • Lasse
      29/11/2010 00:47

      Ennustan myös talvesta kylmää, ja aika todennäköistä että seuraavatkin kylmiä, ja kesät lämpimiä.
      Niin, NAO-indeksi, mikä saa sen nyt negatiiviseksi, väitän että ilmastonmuutos. Eikö voida lähteä ihan suuren skaalan mekanismeista, yleisestä kiertoliikkeestä. Kun lämpötila nousee, niin se nousee voimakkaammin pohjoisessa kuin lähempänä päiväntasaajaa mm jää/lumipeitteen positiivisen palaute-efektin takia, tämähän on tosiasia. Tarkoittaa sitä että lämpötilagradientti pienenee pohjoisen ja etelän välillä ja edelleen että länsivirtaus heikkenee koska sehän on terminen sirkulaatio, joka saa energiansa lämpötilaerosta. Tämä tietää täällä Eur-Aasian länsilaidalla kylmempiä talvia ja kuumempia kesiä. Eli mantereellisempaa ilmastoa, jolle NAO on vain yksi mittari muiden joukossa (toinen on ikkunassa oleva lämpömittari).

      Päinvastainen tapaus on että lämpötila globaalisesti laskee, ja taas voimakkaammin mm em palautteen takia pohjoisessa. Näin tapahtuu suurten tulivuorenpurkausten jälkeen. Tämä on ollut pitkään tunnettua, kesät ja talvet viilenee mutta asiaa ei ollut selvitetty alueellisesti. Pro Gradu -työssäni 1988 tutkin asiaa kuitenkin meidän lähialueen (Hki, Oulu, Tukholma, Pietari) kannalta ja totesin että Suomen talvet lämpenevät ja kesät/syksyt viilenevät. Talven lämpeneminen oli uusi löytö:). Signaali ei ollut kovin selvä, ehkä epämääräisen aineiston takia, mutta tulos verifioitui kauniisti Pinatubo-purkauksen jälkeen 1991. Gradussani pohdin myös sitä, että jos säteilypakote olisikin päinvastainen (ilmastonmuutos) niin eikös seuraamukset myös olisi päinvastaisia. Tuli kirjattua että ilmastonmuutos voi tarkoittaa meillä kylmeneviä talvia ja (enemmän kuin muualla) lämpeneviä kesiä. Tämän voi esim perustella niin että fysiikka ei pidä tällaisissa syy/seuraus -tarkasteluissa äkkikäännöksistä (pitäsi piirtää käppyrä), miksi talvet Suomessa lämpiäisivät sekä siinä tapauksessa että globaali lämpötila laskee (todettu gradussani) että siinä tapauksessa että globaali lämpötila nousee. No voihan käännepisteita olla, mutta miksi juuri nykyisen normaali-ilmaston kohdalla.

      Miksi tämä efekti tulee vasta nyt. Ehkä siihen on vaadittu jonkun kynnyksen ylittyminen (tarpeeksi suuri lämpötilan nousu), ja kun se kerran on tapahtunut, onko paluuta. Jo alkuvuonnahan oli globaalisesti yksi kaikkien aikojen lämpimin talvi, mitenköhän koko vuosi. Meidän kylmä kyllä ennakoi lämmintä globaalisesti.

      • Janne S
        29/11/2010 09:58

        Mielenkiintoinen kommentti! (Olen ihan amatööri meteorologiassa, mutta seurailen näitä mielenkiinnosta.)

        Juuri tuo epälineaarisen (ja paradoksaalisen) muutoksen mahdollisuus tekee tästä mielenkiintoista. Mutta vielä ei kai voi olla mitenkään varma että muutos jää pysyväksi. Olihan NAO negatiivinen pitkään myös mm. 1960-luvun lopussa.

        Arktinen säävariaatio on saanut 2000-luvulla kuitenkin uusia piirteitä. Jää on sulanut voimakkaasti, ja sitä on kulkeutunut myös alueelta runsaasti pois esim. v. 2007. Jään sulaminen, tai siis avoin merivesi, on kai nimenomaan syksyllä lämpötilagradienttia ja polaaripyörrettä heikentävä tekijä.

        Jonkin verran on näkynyt papereita arktisen säävariaation muuttumisesta muutenkin. Varianssiltaan kolmanneksi suurin arktisen MSLP-kentän komponentti eli arktinen dipoli on saanut 2000-luvulla lisäpuhtia. Ja se on nimenomaan meridionaalinen, ja lisää sään vaihtelua meilläkin. (Ne kaksi suurinta ovat AO ja PNA.)

        Ks. myös http://www.arctic.noaa.gov/reportcard/atmosphere.html

      • 29/11/2010 17:44

        Joo, erittäin mielenkiintoinen ja ennen kaikkea yksinkertainen ja looginen teoria! Miksi sitten globaalit ilmastomallit eivät näe tätä näin yksinkertaista asiaa? Ovatko ne vaan oikeasti niin huonoja kuin luulen(/toivon) niiden olevan? Mutta jos tämä sinun teoriasi pitää paikkansa, niin sillä on pakko olla seurannaisvaikutuksia. Mm. Golf-virran ja edelleen Pohjois-Atlantin virran on pakko heiketä, koska se on hyvin riippuvainen länsituulista. Tämä taas johtaisin siihen, että Arktika ei saisi niin paljoa lämmintä vettä, joka edelleen sulattaa merijäätä -> jään määrä lisääntyy -> ilma kylmenee -> ympyrä sulkeutuu ja lähdetään taas alusta liikkeelle 🙂 Ehkä tämä on juuri sitä luontaista vaihtelua, ja nyt olisi sitten edessä jakso (10-20 vuotta) kylmiä talvia.

      • Jussi Ylhäisi
        01/12/2010 16:43

        Moi, onpa todella mielenkiintoista keskustelua täällä.

        jo pelkästään akateemisesta mielenkiinnosta oli pakko tonkia hieman kirjallisuutta tähän Lassen kommenttiin liittyen. Aiheesta on julkaistu melkoinen määrä papereita pohjois-Atlantin sykloneihin liittyen sekä nykyilmastossa että ilmastonmuutossimulaatioissa.

        Nykyilmastosta täytyy sanoa, että Henrin esittämä kuva on aika hyvä, mutta väite parikymmentä vuotta kestävistä negatiivisista indekseistä on kyllä aika kova.

        Monet paperit ovat tutkineet myrskyratojen muuttumista tulevaisuudessa ja päätyneet melko samanlaisiin arvioihin siitä, kuinka ne siirtyvät napoja kohden. Samalla myrskyjen lukumäärä käy hieman harvemmaksi (Bengtsson et al. 2005) Tämän syynä on se, että trooppisilla alueilla tropopaussin korkeus nousee ja tropopaussin yläosissa lämpeneminen on voimakkainta (esim. Ulbrich, 1999 ja Yin, 2005 [GRL]). Lassen mainitsema lämpeneminen hyvin korkeilla leveysasteilla on melko selvästi nähtävissä ja mallit ovat tästä hyvin yksimielisiä sillä toisaalta se kai näkyy jo havainnoissakin (kuvissa 15 mallia)


        Kuitenkin on tässä huomattava, että kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen aiheuttama korkeusprofiili on hyvin samanlainen (mutta siis päinvastainen) kuin tulivuorten aiheuttama), eli lämpeneminen rajoittuu alatroposfääriin ja ylätroposfääri vastaavasti viilenee. Termisen tuulilain mukaanhan tämä tarkoittaisi sitä että alatroposfäärissä tuulten pitäisi heiketä ja ylätroposfäärissä voimistua. Pitäen mielessä nykyiset lämpötilaerot ja suihkuvirtausten sijainnin väite pitkällä aikavälillä heikkenevästä NAO:sta ei niin ollen myöskään ole ihan niin yksiselitteinen.

        Mitä NAO-indeksiin tulee, niin mallit ovat aika eri linjoilla joskin AR4:n mukaan yleinen nouseva trendi olisi havaittavissa. Tätä tukee myös muutokset painekentässä (navoilla paine laskee ja Azoreilla noussee)

        Tuulisuuden muutokset ovat paljon huonommin ennustettavissa (tosin kuvissa vain 7 mallia, joten eivät täysin vertailukelpoisia lämpötilakuvien kanssa)


        Tosin merijään muutokset eritoten Barentsin merellä (missä lämpeneminen siis on mallien mukaan hyvin voimakasta, vaikkei sitä ehkä kuvasta hyvin näe), voivat aiheuttaa paikallisia muutoksia virtauskentässä, mitä tämä Potsdam-instituutin tutkimuskin toi esiin (myös Seierstad, 2008), mikä tarkoittaisi puolestaan negatiivista NAO:a! Mallien erotuskyky ja huonot merijään osamallit voivat kyllä tässä ihan aiheellisesti olla syypää paikalliseen epävarmuuteen Suomen osalta…

        Vuosikymmenten väliset vaihtelut indeksissä tosiaan ovat suuria, mutta ainakaan mitään pitkäaikaista trendiä ei ole Skandinavian myrskyisyydessä havaittavissa 1800-luvulle ulottuvan datan perusteella (Bärring and Storch 2004 sekä Bärring 2009).

        Onpa muuten ehdotettu, että NAO-indeksin juuret olisivat tropiikissa ja sieltä alkunsa saavissa merivirtojen muutoksissa! (Hoerling et al. 2001) Tosin en tiedä mitä mieltä tästä ollaan enää, kun paperi on jo kymmenen vuotta vanha ja indeksi kääntynyt laskuun sittemmin 🙂

      • Lasse
        02/12/2010 20:45

        Henrille että saattaa hyvinkin ruveta heilahtelemaan tuon kuvatun skeeman mukaisesti. Ilmavirtausten mereen kohdistama ”stressi” tietty vaikuttaa merien dynamiikkaan. Mutta olisiko trendi (NAO:n eli lämpötilan) kuitenkin alaspäin, ainakin seuraavat muutamat vuosikymmenet Suomen talvien osalta.

        Minun pohdintahan oli hyvin karkealla tasolla, enkä lainkaan miettinyt miten stratosfäärin ja troposfäärin virtaukset linkittyvät toisiinsa (kun itse opiskelin ei AO:ta ja tuskin NAO:aa oli olemassakaan 😉 ) Mutta jos moottori (lämpötilagradientti) ei saa virtaa niinkuin ennen jaksaako se pyöriä.

        Kun esille on nostettu pohjoisten merien pidempään ja laajemmin sulana ja aikaisempaa lämpimämpinä pysyminen, niin se vain mielestäni vahvistaa minun teoriaani. Meret lämmittävät ilmaa entistä enemmän pohjoisessa jolloin lämptilaero etelään pienenee.

        Oletko sinä Jussi huomannut osaavatko mallit kuvata suuren tulivuorenpurkauksen ilmastomuutoksia myös alueellisella tasolla, Pinatubo ainakin nyt tarjoaa materiaalia. Jotain papereita näyttää olevan tarjolla, mutten jaksanut syventyä, osittain jopa ristiriitaisia näyttävät olevan.

        Myrskyistä vielä, eikö ollut niin että viime vuonna meillä havaittiin vähemmän myrskypäiviä kuin aikaisemmin. Yleensähän talvimyrskyt tulevat meille lännestä.

      • 02/12/2010 22:05

        Myrskyistä sen verran, että onhan ne vähentyneet ihan selkeästi 90-luvun lukemista. http://ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/climate/myrskyt_94.gif tuossa IL:n tilastoa vuodesta 94 lähtien. Myrskyt käy aika pitkälti käsikädessä NAO-indeksin positiivisuuden kanssa.

      • Jussi Ylhäisi
        03/12/2010 13:40

        Katos perhana, myrskyt-NAO varmasti käy tässä yhteen.

        Ainakin Alan Robockin paljon viitattu ”Volcanic eruptions and climate” on hyvä artikkeli lähteä liikkeelle joka tarkastelee juurikin Pinatuboa ja paperissa on yhdellä mallilla mallinnettu tuota tilannetta. Mallin tuottama anomalia käy aika hyvin yhteen luonnossa havaitun Skandinavian lämpenemisen kanssa. Muista nykypäivän CMIP3-malleista en kyllä valitettavasti osaa sanoa.

        Paperissa on esitetty juuri mainitsemasi sama mekanismi: rikkiaerosolien elinikä tropiikin stratosfäärissä pidempi -> lämmitys suurempaa -> lämpötilagradientti kasvaa tropiikin ja napojen välillä -> suihkuvirtaus voimistuu -> NAO kasvaa -> keski- ja korkeilla leveysasteilla mannerten lämpötila kasvaa talviaikaan kun globaali lämpötila samaan aikaa laskee

  13. Tume B
    24/11/2010 21:27

    Tämän talven osalta ilmastonmuutos kannattaa luultavasti unohtaa, ellei ilmastonmuutos vaikuta ratkaisevasti virtausrakenteeseen (sotkeutuu luontaiseen vaihteluun). Nykyisen tietämyksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus on lämpötilan osalta vielä kertaluokkaa pienempi kuin luontaisten vaihteluiden.

    Mielenkiintoinen kysymys onkin, että miksi länsivirtaus on ollut vuoden päivät hyvin heikko? Onko vaan sattumaan, että viime vuoden joulukuun loppu ja tämän vuoden marraskuun loppu muistuttavat toisiaan? Miksi polaaripyöre hajoaa peräkkäisinä vuosina? Historiassakin on ollut usein kylmiä talvia peräkkäin.
    Tuleva Euroopan kylmänpurkaus tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen. Kyseessä mahdollisesti ainakin Pohjoismaiden osalta laajin ja pitkäkestoisin marraskuussa havaittu kylmänpurkaus?

    • Lasse
      29/11/2010 01:21

      ”ellei ilmastonmuutos vaikuta ratkaisevasti virtausrakenteeseen”

      Sitä se juuri mielestäni tekee. Ks vastaus edelliseen kommenttiini. Ilmastonmuutos jatkuu, esim edellinen talvi oli yksi kaikkein lämpimin globaalisesti.

  14. Janne S
    24/11/2010 22:44

    Mielenkiintoista on myös nähdä miten entistä lämpimämpi napa-alue vaikuttaa tulevaisuuden talviin. Arktis on ilmastonmuutoksen myötä lämpenemässä enemmän kuin mikään muu alue, ja meri on jo nyt sula pitemmälle syksyyn kuin aiemmin. Miten tämä vaikuttaa virtauskuvioihin – suosiiko uusi tilanne esim. negatiivista AO/NAO:a vai muodostuuko uusia dominantteja komponentteja, esim. tuleeko ns. Arctic Dipolesta entistä merkittävämpi.

    (Ilmastojankutuksen saisi minusta moderoida täältä pois. Vaikka jotkut jaksavatkin jankuttaa, kukaan ei jaksa jankutusta lukea. ”People are entitled to their own opinions, but not to their own facts.” Tämänkin saa moderoida pois tasapuolisuuden vuoksi. :))

  15. 25/11/2010 07:59

    Ei ilmastonmuutosvääntöä, kiitos. Koitetaan nyt selvitä tästä talvesta ensin.

    Täytyy kyllä sanoa, että eilen kun värjötteli kurkku valmiiksi kipeänä tuolla tuiskussa, niin eivät ne viime kesän hikoiluviikot nyt ehkä niin kauheita olleet… Tosin sitä hellettä ei päässyt pakoon kun ilmastoituun autoon, mutta pakkasesta pääsee onneksi sisälle lämpimään. Tiedä nyt sitten kumpi on parempi. Mieluimmin tietysti kesällä helteet ja talvella pakkaset, eikä jotain siltä väliltä.

    Mutta oli se vaan mukavempi istuskella kesällä lasten kanssa nurmikolla varjossa kun nyt tuolla tuiskussa. (tosin jos pojalta kysyttäisiin, niin vastaus voisi olla toinen)

  16. Kari
    25/11/2010 10:06

    Pani syksyllä merkille, että tuo Tume B:n mainitsema länsi-virtaus on loistanut poissaolollaan pitkään. Mökkirannasta on aina hankala lähteä veneellä, kun lännenpuoleinen tuuli painaa takaisin rantakiville. Menneenä kesänä ei ollut kertaakaan tuota, aiemmilta vuosilta tuttua tilannetta. Ainakaan en osunut silloin paikalle, vaikka paljon mökillä oltiinkin.

    Minulla on ollut oma sääasema 2007 tammikuusta lähtien ja olen pitänyt siinä tunnin tallennusväliä. Lämpötila-anturi on varjossa räystään alla. Asema on Satakunnassa noin 50 km rannikolta.

    Tässä lämpötilojen vuosikeskiarvot:

    2007 +6.52
    2008 +6.40
    2009 +6.03
    2010 +5.66 (tähän hetkeen mennessä).

  17. Tuomo T.
    26/11/2010 08:46

    Tänään Ilta-Sanomat taas lööppäsi, että ”hirmupakkaset” johtuvat ”oudosta sääilmiöstä”. Syyksi oli löydetty tietysti negatiivinen NAO-indeksi. Mutta onko negatiivinen NAO muka ”outo” ilmiö? Tosin jutussakin todettiin, että on harvinaista, että kahtena peräkkäisenä talvena NAO näyttäisi olevan ainakin vielä voittopuolisesti negatiivinen, kun se esim. 2007-08 talvella oli reilusti plussalla.

    Onko NAO jotenkin harvinaisen paljon ”miinuksella” pitkänajan keskiarvoihin nähden?

    • Janne S
      26/11/2010 10:57

      Eikös viime talvena AO/NAO:sta ollut puhetta, ja silloin todettiin että peräkkäisten talvien välillä on heikko positiivinen korrelaatio. (Niputan AO:n ja NAO:n. Ne eivät ole ihan sama asia mutta lähellä toisiaan, ainakin meidän kannaltamme.)

    • Matti
      26/11/2010 11:27

      Huomasin juuri saman otsikon ja meinasin tipahtaa lattialle nauramaan..

      • Tuomo T.
        29/11/2010 08:01

        Iltapäivälehtien otsikoihin ja lööppeihin täytyy muutenkin suhtautua tosi varauksella mutta mitä tulee sääuutisiin, niin molemmat lehdet ovat kohtuullisen ulalla. Jutut sisältävät ihan perustason asiavirheitä, jonkun konneveteläisen kissanviiksistä ennustajan talvisääennuste päätyy etusivulle ja niin edelleen. Kun kaikista sääilmiöistä yritetään vetää lööppi, niin ei ihme, että virheitä riittää.

  18. Teemu
    26/11/2010 09:13

    Tuomo T. :Tänään Ilta-Sanomat taas lööppäsi, että “hirmupakkaset” johtuvat “oudosta sääilmiöstä”. Syyksi oli löydetty tietysti negatiivinen NAO-indeksi. Mutta onko negatiivinen NAO muka “outo” ilmiö? Tosin jutussakin todettiin, että on harvinaista, että kahtena peräkkäisenä talvena NAO näyttäisi olevan ainakin vielä voittopuolisesti negatiivinen, kun se esim. 2007-08 talvella oli reilusti plussalla.
    Onko NAO jotenkin harvinaisen paljon “miinuksella” pitkänajan keskiarvoihin nähden?

    Tuosta näet pidemmältä ajalta NAO:n lukemat. Kovin positiivisvoittoista 90-luvun alusta lähtien:

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/month_nao_index.shtml

  19. JR
    26/11/2010 09:23

    Onkohan millään julkisella sivulla noita 30hPa:n polaaripyörteen tietoja ja ennusteita?

  20. Sami
    26/11/2010 15:20

    Jos menisitte kysymään kadulta mikä on NAO, niin kuinka moni tietäisi? Kyllähän me nuo asiat tiedetään mutta suurimmalle osalle se on vieras asia. Yllätys yllätys ilmatieteenlaitos oli ainut kuka ennusti lämpenevää joulukuussa. NAO ei kahta vuotta juurikaan ole ollut selvästi miinuksella, jos ja kun nyt niin käy niin todella mielenkiinnolla odotan millaiset on seuraavat 5 vuotta NAO:n osalta.

  21. Vesa
    26/11/2010 23:37

    Kuinka moni on huomannut, että Grönlantiin (Nuuk) luvataan nyt lauantaiksi +10 astetta lämmintä ja sama trendi näyttäisi jatkuvan. Suomen lämpötiloihin verrattuna tuohan on lähes hellettä! Lienee NAO/AO:lla tässäkin näppinsä pelissä. Jotenkin tuo ilmiö tuntuu tänä vuonna vielä paljon voimakkaammalta. Talvi alkoi aikaisin ja vuodenaikaan nähden lämpötilat ovat erityisen alhaalla. Mitä vastaava säätila sitten tarkoittaakaan tammikuussa? Rikotaanko Suomen pakkasennätykset tulevan talven aikana kuten kesällä helleraja? Toisaalta CFS näyttää tällä hetkellä tammikuusta alkaen hieman tavallista lämpimämpää, jonka mukaan kova talvi jäisi lyhyeksi. Ota tästä nyt sitten selvää. Talvesta saattaa tulla millainen vain. Melkein itse veikkaisin, että tulee paljon viimen talven kaltainen ja mikäli AO/NAO jatkaa samaa linjaa, myös kesästä tulee jälleen helteinen.

    • nimeTön
      27/11/2010 15:18

      Enpä ole huomannut, mutta sen huomasin, että Nuukissa mitattiin tänä vuonna 2.9. paikkakunnan uudeksi syyskuun lämpöennätykseksi 24,9°C ja 10.10. koko saaren uudeksi lokakuun lämpöennätykseksi 20,9°C. Jotensakin säälittävää, että lokakuun lämpöennätys saatiin Grönlannissa yli 20°C:n aiemmin kuin Suomessa.

  22. Sami
    27/11/2010 23:35

    On muuten mielenkiintoista että vuosi 1998 olisi ollut lämpimin vuosi tähän asti ja että tämä vuosi olisi joko lämpimin tai toiseksi lämpimin…jyväskylässä edellisen kerran vuoden keskilämpötila on jäänyt alle 3 asteen juuri vuonna 1998 ja nyt se on täysin mahdollista tänä vuonna. Mikä sen sitten selittää, en oikein mitään muuta keksi kuin sen että kun täällä on kylmää niin lämmin ilma kulkeutuu alueille(kuten grönlanti) jossa poikkeamat ovat sitten huomattavasti suurempia kuin suomen tai euroopan kohdalla jos vastaava lämmin aalto tänne tulisi. Mitkähän olivat grönlannin lämpötilat vuosina 1985 ja 1987 kun suomessa oli ylivoimaisesti kylmimmät vuodet?

  23. Matlock
    28/11/2010 09:30

    Pystytäänkö loppukuun säästä sanomaan mitään uutta? Pitääkö arktinen ote pintansa koko kuun? Joulunsäähän kiinnostaa tietenkin kaikkia 😉

    • 29/11/2010 08:25

      Joulusäätä voi alkaa karkeasti vilkuilemaan vasta 1-2 viikkoa ennen h-hetkeä eli vielä on liian aikaista sanoa.

  24. Miikka
    28/11/2010 23:03

    Hei Pauli! Onko tietoa mistä johtuu voimakas lämpimän ilmamassan piikki Grönlannissa tällä hetkellä? Suomessa näyttää olevan noin 10 astetta kylmempi 850 hpa. lämpötila.

    • 29/11/2010 08:28

      Syynä taitaapi olla tuo blogissa mainittu polaaripyörteen hajoaminen ja sen myötä ns. meridionaalinen virtauskenttä (NAO-indeksi negaviitisella) eli länsi-itä-suuntaisen virtauksen sijaan nyt on enemmän pohjois-etelä-suuntaista liikettä meidän leveysasteilla. Tällöin yhdelle alueelle virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta ja toiseen lämmintä etelästä. Nyt tuo lämmin on virrannut suoraan Grönlantiin kun taas meillä hytistään kylmässä arktisessa ilmamassassa.

  25. Sami
    29/11/2010 12:48

    Tästä päivästä on tulossa jyväskylässä yksi kylmimmistä marraskuussa pitkään aikaan. Katsoin tutiempo.net sivuilta marraskuiden päiväkeskiarvot 1973-2009 ja tässä kylmimmät(huom.vuoden 1998 tiedot puuttui): 30.11.02 -25,2, 29.11.80 -20,8, 22.11.90 -20,6, 27.11.89 -20,4 ja 29.11.02 -20,3. Tällä hetkellä 4/8 havainnon jälkeen jyväskylän keskilämpötila on -23 astetta, joten toiseksi kylmin päivä marraskuussa tästä todennäköisesti tulee 37 vuoden aikana ja kylmin 29.11 tai aikaisemmin. Tuo 1998 oli myös viileän puoleinen joten en ihan satavarma ole ko.vuodesta.

    • Tuomo T.
      29/11/2010 13:43

      Eli niinhän siinä sitten kävi, että se tavallista kylmempi marraskuu saatiin! Ei olisi uskonut vielä pari viikkoa sitten!

  26. Sami
    29/11/2010 18:18

    Keskiviikkonahan nuo tämän kuukauden lukemat toivottavasti saadaan, tämän hetken ennusteen mukaan jyväskylän marraskuun keskilämpötila olisi -4,6, eli siis 2 astetta nyt vähintään mennään keskiarvojen alle, todennäköisesti lähemmäs 2,5.

  27. Esa Tuunanen
    29/11/2010 23:17

    No johan niistä läntisemmistä virtauksista saikin ”nauttia” 2006:n jälkeen kolme kylmää räkäkesää niin oli jo tänä vuonna aikakin palata normaalimpaan jossa ilmamassoja tulee tasapuolisemmin myös idän suunnalta.
    Siinä mitään normaalia ole että pahimmillaan täällä Itä-Suomessa ei kesällä noussut lämpötila kuin vaivoin kahteenkymmeneen tai että muutamana päivänä jopa kahteenviiteen.
    Nyt kun vain sitten ensi kesänä pääsisi vielä sinne reilun vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen että hellepäivinä esiintyisi vielä ukkostakin niin alkaisia kelvata.

    Mutta eipä tässä enempää täältä 50 astetta neljän kuukauden takaisia lukemia kylmemmästä Parikkalasta.

    • Tuomo T.
      30/11/2010 08:22

      Itse asiassa se on hyvinkin ”normaalia”, ettei Itä-Suomessa ole kovin paljoa hellepäiviä. Joensuussa on näköjään vuosien 1971-2000 keskiarvolla 13 hellepäivää kesässä (viime kesänä 36) :). No, se hellepäivistä pakkasella.

  28. 30/11/2010 09:09

    Esa Tuunanen :

    Nyt kun vain sitten ensi kesänä pääsisi vielä sinne reilun vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen että hellepäivinä esiintyisi vielä ukkostakin niin alkaisia kelvata.

    Olihan sitä viime kesänä ukkosiakin sitten kun vauhtiin päästiin. Ilmeisesti viime kesänä oli useasti se tilanne, että ukkosen reseptistä (lämpö, kosteus, epävakaisuus) jäi tuo epävakaisuus puuttumaan kun korkeapaine vaan olla möllötti.

    Mutta kuten Tuomo jo kirjoittikin. Valitettavasti se Suomen ”normaalikesä” ei tilastojen valossa kovin lämmin ole.

    Mukavahan se on hellettä nimenomaan pakkasilla muistella. 🙂

  29. Tuomo T.
    30/11/2010 12:41

    Tuli vielä mieleen se, että maailmanlaajuiset keskiarvot eivät tosiaan kerro totuutta tietyn maanosan sääolosuhteista. Muistan, kuinka talvella 2007-08 uutisoitiin, että talvi oli globaalisti kylmin ja lumisin pitkään aikaan, mutta kuinkas oli Suomessa? Vettä satoi koko ajan ja Helsingissäkin koko talven keskilämpötila jäi plussan puolelle!

    Ja tänä vuonna, kun globaalisti on ollut hyvin lämmintä, Suomessa on ollut kylmää talvisäätä sekä alku- että loppuvuodesta ja vuosikeskilämpötila saattaa pitkästä aikaa ”jäädä” 1971-2000 tasolle tai tippua jopa sen alapuolelle.

  30. Sami
    30/11/2010 16:21

    Joulukuusta näyttäisi tällä hetkellä tulevan keskimääräistä kylmempi(ainakin alkupuolisko) joten se melkein sinetöi että suomen keskilämpötila jää alle 1971-2000 keskiarvon. Ei paljoa mutta kuitenkin.

    • Tuomo T.
      01/12/2010 09:16

      CFS:n ennuste joulukuusta näyttää komean tummansiniseltä koko Eurooppaan! Tammi- ja helmikuulle ennustavat 1-2 astetta keskivertoa lämpimämpää. Euroopan keskuskin on päivittänyt omaan kausiennustettaan siihen suuntaan, että keskimääräistä kylmempi sää olisi todennäköisempää.

      • 01/12/2010 10:56

        Venäläiset (HCM: http://wmc.meteoinfo.ru/season) ennustavat nyt ilmeisesti ainoana(?) virallisena instituuttina normaalia kylmempää tammi-maaliskuulle! Edellinen ennuste oli vielä normaalia lämpimämpi (jaksolle joulu-helmikuu), eli aika selkeä muutos tapahtunut. Kylmintä olisi heidän mukaansa nimenomaan Etelä-Suomessa ja Euroopassa, mutta ei Lappikaan mitenkään normaalia lämpimämpi ole. Viime talven kylmyyden ennustivat muistaakseni juuri venäläiset oikein… Todettakoon vielä, että tuoreimpien malliennusteiden (EC ja GFS) mukaan korkeapaine näyttää lähiviikotkin pysyvän hyvin Atlantilla, joten ainakin joulukuun alkupuolisko on suuressa osassa Eurooppaa normaalia kylmempi.

  31. Sami
    30/11/2010 21:52

    Nyt on enää yksi havainto jäljellä tältä päivältä niin uskallan jo julistaa jyväskylän marraskuun lukemat…koko marraskuun keskiarvo on tod.näk -4,5, ehkä -4,6 ja marraskuun alun +0,3 ja lopun -9,4. 29.päivän lukema oli -21,2 joka lienee toiseksi kylmin marraskuun päivä 1973 vuodesta lähtien.

  32. Sami
    01/12/2010 16:24

    Nyt ovat marraskuun lukemat tulleet(poikkeamat suluissa): Turku -2,2(-2,9), Helsinki -0,5(-1,9), Jyväskylä -4,5(-2,3), Oulu -5,6(-2,4), Sodankylä -11,4(-3,7).

    Tammi-Marraskuun ajalta poikkeamat 1971-2000 keskiarvoon ovat: Turku -0,45, Helsinki -0,09, Jyväskylä -0,16, Oulu -0,53, Sodankylä -0,06 astetta.

    • Tuomo T.
      01/12/2010 17:36

      Kiitos! Jos ennusteet kylmästä joulukuusta toteutuvat, niin koko vuoden keskiarvo jää selvästi miinukselle. Tällaisia säävuosia ei tule heti mieleen! Samalle vuodelle mahtunut kunnon pakkasia sekä alku- että loppuvuodesta, alkuvuonna myös yli 80 cm lumikinoksia Helsingissä. Toukokuussa tulevat yhtäkkiä 30 asteen helteet Oulua myöten, heinäkuussa mitataan 37 astetta ja helle-ennätykset paukkuvat elokuun puoliväliin saakka. Sydänsyksy on kaunis ja poutainen ja marraskuun lopulla pamahtavat päälle 20-30 asteen pakkaset!

      • Sami
        01/12/2010 19:23

        No ei se vuoden keskilämpötila nyt niin kauhean selvästi miinukselle jää jos ei joulukuu ole luokkaa 5-7 astetta keskimääräistä kylmempi. Laskin noiden viiden paikkakunnan osalta paljonko niiden yhteinen vuosikeskiarvon poikkeama olisi jos joulukuu olisi 1, 3 tai 5 astetta keskiarvoa viileämpi…-1: -0,34. -3:-0,49. -5: -0,65. Mitä määrää Tuomo tarkoitit tuolla ”selvästi viileämpi”?
        Kuitenkin harvinaista ylipäätään on että mennään 1971-2000 keskiarvon alle edes sen hivenen verran, ei niitä montaa mahdu viimeisimpiin 20 vuoteen.

  33. Jussi Ylhäisi
    10/12/2010 09:32

    Moro Pauli,

    tiedätkö löytyykö mistään valmiita tuotteita GFS:n stratosfääriennusteille saati analyyseja? EC:lle nyt ei varmastikaan ellei IL:n verkosta pääse niihin käsiksi? Ärsyttävästi Wetterzentralestakaan ei saa 200 hPa:n circumpolaarikarttoja, vaan pelkän Euroopan.

  1. 01/12/2010 22:54

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: