Etusivu > Säätietoutta > Meteorologisia mutinoita

Meteorologisia mutinoita

Menneenä kesänä sää oli otsikoissa tiuhaan tahtiin. Ennätykselliset lämpötilat ja harvinaiset rajuilmat johtivat lukuisiin uutisiin ja juttuihin mediassa sekä perinteisempiin kahvikeskusteluihin kansan keskuudessa. Näin säähän hurahtaneena oli hienoa seurata päivittäin, että säästä puhutaan. Välillä kuitenkin mentiin hieman hakoteille.

Sää jaksaa puhuttaa aina ja se tuntuu olevan lähes kaikkien suomalaisten pienoinen harrastus, ainakin small-talkia on aiheesta helppo vääntää. Monet ottavat sään myös varsin vakavasti ja omaavat voimakkaita mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Kaikenlaiseen olen jo lyhyen ”uran” aikana ehtinyt törmätä ja ajattelinkin hieman käydä läpi säähän liittyviä asioita ja mielipiteitä näin meteorologin silmin.

Media on nykyään erittäin merkittävässä roolissa suuren kansan ja meteorologien välissä. Ihmiset saavat säätietonsa esimerkiksi television sääennusteista, iltapäivälehtien lööpeistä, internetin paikkaennusteista ja radion säätiedotuksista. Osa näistä tulee suoraan meteorologin tai muun sää/ilmastoasiantuntijan tarkoittamassa alkuperäisessä muodossa (esim. radion säätiedotukset), osassa jokin välikäsi purkaa/muokkaa/poimii alkuperäisestä lähteestä osia joista sitten tehdään esimerkiksi uutinen tai lööppi. Joskus nämä prosessit toimivat hyvin, joskus ei niin hyvin. Monet tekijät vaikuttavat tämän prosessin laatuun. Joskus meissä meteorologeissa on vikaa kun emme pysty muuttamaan monimutkaisempia kokonaisuuksia helposti ymmärrettävään muotoon ja kertomaan asioista ”kansantajuisesti”. Joskus parannettavaa löytyy näissä ”välikäsissä”, jotka muokkaavat liian rajusti alkuperäistä viestiä niin, että siitä katoaa juuri se itse eli alkuperäinen viesti.

Seuraavaan olen koonnut joitakin asioita, jotka ovat meteorologin korvia vihlaisseet.

Terminologiasta

Viime kesänä puhuttiin paljon myrskyistä. Meteorologisessa mielessä ”Astat, Veerat, Lahjat, Sylvit” eivät olleet myrskyjä. Suomessa myrskyn määritelmän mukaan 10 minuutin keskituulen tulee olla vähintään 21 m/s. Ukkosjärjestelmissä erittäin harvoin keskituuli voi nousta tämän rajan yli. Ukkosissa tuulituhot johtuvatkin lyhytikäisistä ukkospuuskista, joissa tuulen nopeus voi olla useita kymmeniä metrejä sekunnissa. Niinpä on periaatteessa väärin puhua myrskyistä – rajuilma on parempi termi. Lisäksi matalapainemyrskyt ovat hyvin erilaisia ukkosiin verrattuna ja tuulten luonne, laajuus sekä kesto ovat erilaisia. Onko tällä sitten mitään väliä? Myrsky-sanaa viljeltiin viime kesänä runsaasti ukkosista puhuttaessa. Monelle onkin saattanut jäädä päälle mielikuva, jossa myrsky liitetään automaattisesti kymmeniin tuhansiin kaatuneisiin puihin ja päiviä kestäviin sähkökatkoihin. Nyt varsinaisen ”myrskykauden” alkaessa on pelottelun riski olemassa. Myrskyjä on Suomessa joka talvi, mutta pelkkä myrskytuuli merellä ei välttämättä tarkoita sitä, että maa-alueilla puita lakoontuu laajoilla alueilla ja sähköjen palautumista saa odottaa yli viikon. Kesän rajuimpien ukkosten jälkeen saatiin kokea tämän vaikutuksia. Eräänä päivänä elokuun puolivälissä oli tulossa ns. ”normaaleja kesäukkosia”. Tämä oli useassa uutislähteessä johtanut seuraavaan ajatteluprosessiin: ukkosia–>myrsky–>isoja tuhoja. Vaikka meteorologeille oli selvää, ettei sieltä mitään erikoisempaa ole tulossa, sai suuri yleisö kuvan, että Astan kaltainen rajuilma oli jälleen väistämätön. Niinpä lähes kaikkia ukkosia alettiin puhumaan myrskyinä ja lähes kaikkia ”myrskyjä” pidettiin erittäin vahingollisina (hieman kärjistetysti). Nyt talven lähestyessä ja ”aitojen” myrskyjen saapuessa on vaarana, että nämä kahdet eri ilmiöt sekoittuvat ihmisten mielissä entisestään.

Myrsky-sanan lisäksi trombi- ja lopulta syöksyvirtaus-termejä alettiin käyttämään hieman liikaakin. Rajuista ukkosista uutisoitaessa oli tietyssä vaiheessa havaittavissa, että melkein jokainen yksittäinen kaatunut puu laitettiin trombin piikkiin. Trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin 14 kappaletta vuodessa. Liian runsas trombi-sanan käyttö voi johtaa inflaatioon kyseisen ilmiön osalta. Trombeista tulisikin puhua vain kun on näyttöä, että kyseessä oli trombi. Muussa tapauksessa käy niin, että jos trombi oikeasti iskisikin aiheuttaen tuhoa, ei sillä sanalla olisi yhtä suurta merkitystä. Hieman samalla lailla oli/on vaarassa käydä syöksyvirtausten kanssa. Niitä toki esiintyi kuluneena kesänä ja osassa tapauksista termin käyttö oli täysin oikein. Välillä tosin tuntui siltä, että jokainen ukkospuuska ristittiin syöksyvirtaukseksi. Tämä puolestaan johti siihen, että joissakin tapauksissa ukkosen synonyymiksi muodostui syöksyvirtaus ja joissakin yhteyksissä varoiteltiin syöksyvirtauksista useita päiviä etukäteen, vaikka varsinaisesti syöksyvirtauksille otollisten olosuhteiden ennustaminen on yleensä hankalaa vielä alle vuorokausi etukäteen. Niinpä olisi hyödyllistä puhua ukkosten aiheuttamien tuulituhojen yhteydessä ensisijaisesti ukkospuuskista ja siirtyä käyttämään trombi/syöksyvirtaus-termejä vasta jos/kun tapaus on todennettu meteorologien puolelta.

Media

Mediassa kilpailu on kovaa ja otsikoiden tulee olla entistä raflaavampia. Niinpä välillä kärpäsestä tehdään otsikoissa härkänen. Viimeisin esimerkki saatiin viime viikonvaihteessa. Viikon puolivälille (usean päivän päähän) oli ennusteissa olemassa mahdollisuus, että tuulet voivat yltyä lähelle myrskylukemia. Tästä tehtiinkin otsikko, jossa varoiteltiin syysmyrskystä kuin se olisi fakta. Tämä johtaa jälleen siihen, että pikaisesti lööppejä vilkaiseva tai lehteä selaava kansalainen uskoo, että viikon puolivälissä tulee myrsky. Näin ei ole alunperinkään ennustettu, mutta tällaisen mielikuvan kansalainen saa. Tämä omalta osaltaan ruokkii sitä, että välillä saa kuulla kuinka ennusteet eivät osu ikinä kohdalleen. Usein onkin niin, että ennuste osuu erittäin hyvin kohdalleen, mutta kansalainen onkin saanut kuulla tai hän on lukenut muutamaa kertaluokkaa alkuperäistä ennustetta raflaavamman otsikon tai jutun. Nykyään eletään kiireistä elämää ja asioita yksinkertaistetaan. Välillä viestit menettävät alkuperäisen merkityksensä ja välillä jostain sivulauseen epävarmasta ja olemattomasta asiasta nostetaan pääuutinen.

En kuitenkaan halua yleistää, että kaikki toimittajat uutisoivat tai otsikoivat säästä kärjistäen ja ”lööppityyliin”. Kuten sanottua, vika on ajoittain selvästi myös meissä meteorologeissa. Olen ollut tekemisissä useiden erittäin mukavien ja pätevien toimittajien kanssa. Tällöin molemmat auttavat toisiaan parhaimman mahdollisen jutun aikaansaamiseksi ja kaikki ovat tyytyväisiä – myös lukijat.

”Sääennusteet ovat aina pielessä”

Tartun tähän aiheeseen hieman enemmän. Sääennusteiden laatua parjataan silloin tällöin ankarasti – joskus aiheesta – joskus taas syyttä. Heti alkuun tekee mieli painottaa sanaa sääennuste. Kyseessä on ennuste, ei totuus. Meteorologit eivät lupaa auringonpaistetta ensi tiistaille Naantaliin, vaan kyseessä on ennuste. Meteorologia on yksi harvoista aloista tässä maailmankaikkeudessa, jossa voidaan ennustaa ja vieläpä niin, että ennusteet osuvat lähellä oikeaa. Ilmakehä on erittäin kaoottinen järjestelmä, jossa melkein kaikki vaikuttavat kaikkeen. Niinpä välillä sitä itsekin hätkähtää kuinka hyvin niinkin monimutkainen järjestelmä kuin ilmakehä voidaan kuvata ja vieläpä ennustaa niinkin hyvin kuin nykyään.

Silloin tällöin kun ennuste menee pieleen, siitä saa kuulla. Ehkä tämä kuitenkin kertoo siitä, kuinka hyviä ennusteet ovat. Mikäli ennusteiden huonoudesta kuultaisiin joka päivä, olisivat ne ehkä oikeasti huonoja. Nykyään nämä kommentit ovat kuitenkin melko harvinaisia. Silloin kun ennusteet osuvat lähes oikeaan, ollaan tyytyväisiä eikä asiaa ajatella. Mutta auta armias jos joskus ennuste ei osunut aivan kohdalleen kun oltiin järjestämässä puutarhassa kynttiläillallista. Silloin saa kuulla, että ennusteet ovat aina pielessä. Toisaalta tämän voi tulkita toisellakin tapaa. Ennusteen osuvuuden kritisoiminen tarkoittaa, että kyseinen taho seurasi ennustetta, koska hänellä oli ainakin jonkinlainen luottamus niihin jo tätä tapausta ennen. Jos ennusteet olisivat aina pielessä niin kuka silloin niitä seuraisi ja täten osaisi valittaa niiden huonoudesta 😉

Ennusteita saa nykyään monesta lähteestä. Uskaltaisin väittää, että yhdet parhaista ennusteista tavallinen kansalainen saa television sääennusteista, joissa ammattilainen kertoo ennusteen luonteesta, epävarmuuksista jne. Monen meteorologin kauhu on tämän vastakohta: ”yhden totuuden” ennusteet. Jotkut nimittävät niitä ”bingoennusteiksi”. Eli käytännössä rivi symboleja, joissa kuvataan esimerkiksi viikoksi eteenpäin jokaisen päivän säätä yhdellä paikkakunnalla, yhdellä symbolilla ja yhdellä lämpötilan arvolla. Hrrrr… Nämä ”bingoennusteet” ovat osaltaan nykymaailman pakottamia, koska ihmiset haluavat tiedon nopeasti ja yksinkertaisesti. Onhan se helppoa katsoa, että viiden päivän päästä Tampereella on lämpötila +25, on aurinkoista eikä sada – kaikki tieto yhdestä symbolista ja numerosta. Mitäpä jos lännestä saapuva kylmä rintama onkin viiden päivän ennusteessa 100 km verran idempänä ja lopulta sää onkin Tampereella +16, pilvistä ja sateista. Tätä Tampereen päiväennuste ei kertonut, mutta mikäli oltaisiin katsottu Porin samaista ennustetta, olisi veikkaus osunut kohdilleen. Nämä yksinkertaiset ”totuudet” jättävät pois erittäin tärkeän tekijän ennustamisessa – epävarmuuden. Joissakin olosuhteissa viiden päivän paikkaennusteet osuvat prikulleen kohdilleen, toisissa tilanteissa seuraavankin päivän ennusteessa on tekemistä. Mikäli kyseinen viiden päivän ennuste olisi esitetty esimerkiksi televisiossa, olisi meteorologi voinut näyttää rintaman arvioidun paikan, mutta mainita, että sen ajoituksessa ja sijainnissa on epävarmuutta. Näin Tampereellakin asuva olisi toivottavasti ottanut tämän mahdollisen sateen ja viileyden paremmin huomioon verrattuna yksinkertaiseen paikkaennusteeseen.

Eli ”yhden totuuden” paikkaennusteita katsottaessa kannattaa pitää mielessä niiden heikkoudet. Sekin jo auttaa, että katsoo lähialueiden paikkakuntien vastaavat ennusteet ja vertaa onko niissä eroa. Kesäisin on myös syytä pitää mielessä, että sadekuurot voivat olla hyvin paikallisia ja niinpä se sadepisaran kuva ei kerro, että juuri omalle tontille on tulossa sadetta – se voi mennä 10 km ohi, jolloin ennuste tuntui olevan pielessä. Näin meteorologina toivoisikin tällaisiin paikkaennusteisiin todennäköisyyksiä kuten ulkomailla joissakin maissa tehdään. Eri asia onkin ymmärrettävyys jos ilmoitetaan, että sateen todennäköisyys on 28 % tai 78 % todennäköisyydellä iltapäivän ylin lämpötila on +19 ja +22 asteen välillä. Mentäisiinkö tässä huonompaan suuntaan?

Yhteenvetoa

Suomalaiset ovat säästä kiinnostuneita. Jotta kansalaiset saavat oikeaa tietoa, tulee tiedonvälityksen kulkea hyvin. Joissakin tilanteissa tässä voi esiintyä ongelmia. Esimerkiksi meteorologit eivät välttämättä ole kyenneet kertomaan asiasta tarpeeksi selkokielellä, jotta sen jokainen ymmärtää. Erilaiset tiedotusvälineet viestittävät ennusteita ja tiedotteita eteenpäin. Joskus tämän tiedon muovaaminen ja otsikoiminen johtaa alkuperäisen viestin muuntumiseen, josta kansalaiset saavat väärän kuvan. Ihmisten tulisikin tietyissä tilanteissa suodattaa materiaalia ja arvioida sen luotettavuus. Säästä viestiminen ammattilaisilta kansalaisille on mielenkiintoista ja haastavaa. Jokaisen osapuolen tulisikin miettiä millä tavoilla tätä kommunikaatiota voidaan entisestään parantaa, jotta asiasisältö kulkee ymmärrettävästi a:lta b:lle ja siitä c:lle jne. Tämä blogikirjoitus toivottavasti toimii yhtenä sellaisena keinona, jolla tämän prosessin mutkia voitaisiin parantaa.

Mainokset
  1. 15/09/2010 11:29

    Tapanani on seurata ilmatieteenlaitoksen 5 vrk sääennustetta. Vaikka se on tyyliltään ”bingo”, niin
    se päivittyy kuitenkin kohtalaisen tiuhaan ja trendi on pääteltävissä. Olen usein miettinyt, päivittyykö se ohjelmallisesti vai lyökö sinne joku ihminen uudet lukemat;)? Olisiko sinulla joku näkemys tämän ennustuksen tulkintaan?

    • 30/09/2010 20:29

      Kyseiset ennusteet otetaan meteorologin muokkaamasta mallidatasta paikkakuntaa lähimmästä hilapisteestä.

  2. 15/09/2010 11:33

    Ps. tällä 5 vrk:lla tarkoitan ennustetta nimeltä ”paikallissää”. Esim. tuplaamalla tuulimerkinnät saadaan vaikkapa Raumalle melko oikea merisää.

  3. Matti
    15/09/2010 17:36

    Minua myös ärsyttää median tapa ilmaista sääasioita, esim ”Trooppinen äärisäätyyppi valtasi Ruotsin”, jolla ei ole mitään tekemistä minkään trooppisen kanssa. Tai että jos sataa rakeita kesällä, se rinnastetaan jotenkin talveen! Jopa lähdekriittinen(?) STT ilmoitti loppukesällä suihkuvirtauksista, jotka kaatoivat metsää, vaikka ne olivat syöksyvirtauksia.

    Sama bingomeininki myös ärsyttää. Että 24h sää voidaan mukamas kuvata yhdellä kuvalla, joka kertoo koko päivän sään, vaikka matalapaineiden vaikutus voi olla alle puolet päivästä. Monet kaverit ovat mm. ihmetelleet, että tänään piti sataa vettä, vaikka kyseessä on minimaalisen pienestä mahdollisuudesta saada sadekuuro niskaan, kaikki tämä siis yhden symbolin takia, joka näkyi paikallissääennusteessa…

  4. Tuomo T.
    16/09/2010 08:21

    Hyviä havaintoja kyllä! Vaikka tässä jutussa asiaa ei sanottu ääneen, niin kyllähän juuri iltapäivälehdet ovat pahimpia ”mutkien oikojia”. Heidän mukaan jokainen lumisade aiheuttaa ”liikennekaaoksen”, pienikin myrskynuhka – kuten sanoit – tarkoittaa, että myrsky tulee ja se on kova myrsky ja uhkaa suurin piirtein koteja ja ihmishenkiä koko maassa, jo 20 asteen lämpötila on hellettä ja niin edelleen.

    Iltapäivälehtien ideologiaan ei sovi jatkuva epävarmuus, joka sääilmiöhin liittyy. On pakko saada raflaavia otsikoita, jotka kääntävät pään. Muistanpa heinäkuulta helteiden keskeltä hyvän esimerkin. Siinä otsikoitiin, että lämpö jatkuu pitkälle syksyyn.

    MIten tähän johtopäätökseen oltiin tultu? ECMWF oli julkistanut kausiennusteen, että on todennäköistä, että elo-lokakuun ajanjakso on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. No, siitä tehtiin heti johtopäätös, että lämpöaalto jatkuu päättymättömänä lokakuulle saakka. Kainalojutuksi oli tehty ”tutkivaa journalismia” siitä, millainen oli ennätyslämmin syyskuu 1934 ja mitä siitä silloin kirjoitettiin!

    No, nyt tiedetään, että sää on jatkunut lämpimänä, mutta esimerkiksi elokuussa oli parin viikon viileämpi jakso eikä tämäkään kuukausi – vaikka 2000-luvun syksylle tyypillisesti on ollut lämmintä – ihan huippulämpimäksi yllä, todennäköisesti.

    Ja jos joku sammakkoproffa tai Saksan Wolfgang Röder loihevat lausumaan jotain, siitä saadaan kätevästi otsikot varmana tietona. Tietääkö joku lisää tästä emeritusproffa Röderistä? Häntä on usein haastateltu iltapäivälehtiin ja tavan takaa mennyt metsään arvioissaan viime vuosina.

  5. Tuomo T.
    16/09/2010 08:23

    Iltapäivälehdissä on muuten myös selvää asennevammaa. Niiden toimittajat ovat selvästi sitä mieltä, että koko kansa tykkää kovista helteistä ja vihaa lunta ja pakkasta. Helle aina hellii, ”siitä pitää nauttia kylmässä Suomessa”, mutta lumi aiheuttaa pakkasen, pakkanen puree, kiusaa ja haittaa elämää. Uskaltaisin olla toista mieltä.

    • Tuomo T.
      16/09/2010 08:24

      Sori, en näköjään ole vielä herännyt: tarkoitin tietysti, että lumi aiheuttaa KAAOKSEN, ei pakkasta ;). Niin villiä väitettä iltapäivälehdetkään eivät ole tehneet!

  6. nimeTön
    16/09/2010 15:25

    Kun kesällä ukkosten yhteydessä pitäisi mieluummin puhua ukkosrajuilmoista kuin ukkosmyrskyistä niin onko IL:llä jo kehitetty vastaavaa termiä talven sankkojen lumisateiden varalle siinä tapauksessa, ettei tuuli yllä ihan myrskylukemiin? En muista vielä kuitenkaan lumirajuilmoista kuulleeni. Talvesta on tosin taas sen verran aikaa, etten muista puhutaanko noissa tilanteissa yleensä edes lumimyrskyistä vai esimerkiksi lumimyräköistä. Eipä kai lumimyrskystä voi kuitenkaan terminologisesti oikein puhua kuin toisinaan tiettyjen merialuiden osalta.

    En tiedä olisiko nuo todennäköisyysennusteet sitten hyviä. Lapissa olen kyllä kuullutkin radiossa ennustettavan hallan todennäköisyyttä prosentteina, eli kyllä noita todennäköisyysennusteita jonkun verran jo onkin. Ihmiset eivät ehkä kuitenkaan keskimäärin ole tarpeeksi fiksuja niitä tulkitsemaan. Eräs Saksassa asuva henkilö nimittäin kysyi kerran minulta, että kun sääennusteessa kerrottiin sateen todennäköisyydeksi 70 % jätti hän ulkokukat kastelematta, mutta sadetta ei tullutkaan, joten miksi ennuste meni väärin? Sitten taas jos jonkin sääilmiön todennäköisyydeksi ennustettaisiin 50 % valittaisivat ihmiset varmaan siitä, että eihän tuollaisella tiedolla tee mitään, ettekö nyt osaa sanoa sataako vaiko ei!…

  7. Matti
    16/09/2010 18:28

    ”onko IL:llä jo kehitetty vastaavaa termiä talven sankkojen lumisateiden varalle siinä tapauksessa, ettei tuuli yllä ihan myrskylukemiin?”

    Lumipyry? 🙂

    • nimeTön
      16/09/2010 19:24

      Lumipyrystähän ne saattaa tosiaan puhuakin. Olisi vaan paljon tyylikkäämpi lööppi jossain iltapäivälehdessä ”ANKARA LUMIRAJUILMA UHKAA SUOMEA” 😀

  8. Nimetön
    16/09/2010 21:57

    Tuomo T. :
    Iltapäivälehdissä on muuten myös selvää asennevammaa. Niiden toimittajat ovat selvästi sitä mieltä, että koko kansa tykkää kovista helteistä ja vihaa lunta ja pakkasta. Helle aina hellii, “siitä pitää nauttia kylmässä Suomessa”, mutta lumi aiheuttaa pakkasen, pakkanen puree, kiusaa ja haittaa elämää. Uskaltaisin olla toista mieltä.

  9. Sami
    16/09/2010 23:10

    Kylläpä nyt muuttuu forecan sääennusteet paljon ensiviikon 23.päivästä eteenpäin…päivällä oli vielä 24.9 jyväskylään tarjolla +5 astetta ja runsaasti vettä, nyt +12 ja vettä. Kilpisjärvellekin luvattiin päivällä koko ensi viikoksi räntäsadetta, nyt vain parille päivälle. Mielenkiintoista nähdä alkaako tuosta syyspäiväntasauksen paikkeilta kylmä jakso. Sammakkoproffa Taiston mukaan sää on 3kk sellainen minkälainen sää on 23.9…uskoo ken tahtoo. Veikkaan että kohta kyllä kylmenee, mutta sitten lokakuun 10 päivän paikkeilla lämpenee ja keskiarvoa lämpimämpää on lokakuun loppuun ja sitten alkaa talvi ja se 3-5 astetta keskiarvoa kylmempi marraskuu.

    • Tuomo T.
      17/09/2010 08:46

      Tilanne näyttää siltä, että päivälämpötilat eivät juurikaan muutu, mutta yöt luultavasti vähän kylmenevät.

      CFS-ennuste on edelleen vahvasti sitä mieltä, että myös lokakuu olisi Skandinaviassa keskimääräistä viileämpi, marraskuu selvemmin. Ei se mahdotonta ole, tosin mielummin panisin lanttini likoon 1-2 astetta lämpimämmän lokakuun puolesta.

      Kylmälle marraskuulle alkaisi olla jo tilastollinenkin todennäköisyys: edellisen kerran sellainen on ollut 2002! 1990-luvulla 1971-2000 taso kylmempiä marraskuita oli kaikkiaan kuusi, tällä vuosikymmenellä tosiaan vain yksi. Jälleen kerran yksi merkki lämpenemistrendistä.

      MItä tulee syyskuihin, niin yhtään selvästi kylmää syyskuuta ei tällä vuosikymmenellä ole ollut: 2000 ja 2008 mentiin hieman keskiarvotason alle. Lokakuissa on menty hieman useammin, mutta sielläkin lämpeneminen näkyy.
      No, keskimääräistä kylmemmän syyskuun mahdollisuus on toki jo mennyt kauan sitten.

    • Tuomo T.
      17/09/2010 08:48

      Tästä on paljon puhuttukin, mutta tietyissä kuukausissa lämpeneminen näkyy vähän selvemmin: joulu-tammikuissa, huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa. Muiden kuukausien välillä on enemmän vaihtelua.

  10. Leevi K.
    17/09/2010 23:44

    Äärimmillään jotkut tulkitsevat yksikertaisten sääkarttojen pilvisymbolien merkitsevän sadetta juuri sille kohdalle missä pilvikuvake lymyilee…olen törmännyt tapauksiin.
    Kyllä teeveen sääennusteet ovat siinä mielessä parempia, että niissä reilusti kerrotaan epävarmuustekijöistä lyhyesti…(tarkennellaan näitä sitten myöhemmin, Petri Takala). Radion sääennusteiden kuulokuvat ovat tarkemmin säätä seuraavalle lähes tyhjänpölinää, monesti kylmä rintama on jo pari-kolme tuntia sitten ylittänyt suurimman osan ennustealuetta, kun vielä ”luvataan” ukkoskuuroja. Kansan suussa siis nimenomaan luvataan, oikeasti ennustetaan.
    Kerran 90-luvulla äitienpäivänä sanoin, että olisi syytä vilkaista ikkunasta ulos, kun oli jo satanut Etelä-Suomessa pari tuntia lunta ja vielä ennustettiin vain vesisadetta. Vähän myöhemmin ajeli aura-autot ainakin Lahden korkeudella.

    Myrsky on niin tukevasti iskostunut ilmaisu rajummasta tuulesta, että tavisrahvas ei kyllä ajattele pätkääkään mittauspisteiden 21 m/s keskituulennopeusrajoja. Puuskanopeuksia vähätellään suotta keskituuliin verrattuna, 10 minuutin keskituulihan on vain joskus virallisesti hyväksytty termi ”virallisena myrskykäsitteenä”. Kyllä 25-50 m/s puuska silti myrskystä käy, vaikka ei puhaltaisi kuin sekunteja.
    Tietoiskut medialle tietysti parantavat pikkuhiljaa peruskäsitteiden tuntemusta ja ovat paikallaan.
    Vuosikymmeniä sääennustuksia seuranneena täytyy kyllä sanoa, että ne ovat tylsän oikeassa nykyään. Todelliset yllärit harrastelijankin omien hoksottimien ja säädatan ohi ovat tuiki harvinaisia, melkein mahdottomia. Jopa tuntuu, että ”ennen vanhaan” oli paljon mielenkiintoisempaa, kun jäi aina yllätyksen mahdollisuus. Eikä omien tuntosarvien tutka yltänyt kuin horisonttiin saakka, joskin radion ukkoskanava oli lahjomaton sen keksineille. Onpa se vielä nykyisinkin silti, kun ”varmat” ukkoset eivät anna räsähdystäkään.

  11. Matlock
    23/09/2010 08:13

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092312393860_uu.shtml Luotettava lähde, Golfvirta hiipuu, kaikkien aikojen talvi Suomeen!

  12. Sami
    23/09/2010 22:09

    Huh huh mikä väite…lämpötiloista ei puhuttu mitään, kuinkahan kylmä se sitten olisi, mikä oli viime vuosituhannen kylmimmän talven keskilämpölämpötila? Luulisi että on ollut 1985-1987 talvia kylmempiäkin talvia.

    Suhtautuisin erittäin epäilevästi ennustukseen…sitä en epäile etteikö ensi talvi olisi kylmä mutta että tuskin nyt 10 astetta keskiarvoa kylmempi.(1986-1987 talvi oli jyväskylässä n.7 astetta keskimääräistä kylmempi). Itse jopa toivon kokevani ja kärsiväni(niinkuin viime kesän helteet) myös ennätyskylmän talven, ei oikein ole muita muistikuvia tuosta 1986-87 talvesta kuin että silloin ei kouluun tarvinnu parina päivänä mennä.

    • Tuomo T.
      24/09/2010 11:37

      Poikkeus vahvistaa säännön. Siis jos olisi kaksi kylmää talvea peräkkäin, niin eihän se poista ilmaston lämpenemistä. En kuitenkaan usko kuin korkeintaan liki keskimääräiseen talveen. Lopputalvi on luultavasti aika lämmin, siis puhdas heitto!

      1986-87 talvesta muistan sen, kuinka minua kuljetettiin yli 30 asteen pakkasessa pyörän tarakalla hammaslääkäriiin, vaikka olin jo melkein 10. Ei meinaan ollut perheessä autoa.

  13. Matti
    24/09/2010 10:43

    Montahan vastaavaa ”ennustetta” liittyen Golf-virtaankin on saatu nähdä viime vuosina? Jokainen on ollut lähes täysin pystymetsästä heitetty arvaus. Kai niistä jokin menee oikeaankin, kun löytyy ennustetta joka lähtöön.

  14. 24/09/2010 22:11

    Koskahan alkaisi olla luvassa jotakin hieman tulevaisuuten kurkottavaa ennustetta virtauksien suunnasta ja säätyypistä loka-marraskuussa? Olisi kutkuttavaa jo osata laittaa mietintämyssyyn hautumaan, että vaihtaako talvislicksit jo lokakuussa vai vasta marraskuussa. ”Puolalaiset meteorologit” menee samaan osastoon iltapäivälehtien alati todellisuudesta irrallaan olevasta lööppihekumoinnin kanssa, eli arvotonta soopaa. Itseä kiinnostaisi historiallisessa perspektiivissä saada jtn. osviittaa antavia tietoja nälkävuosien 1866-68 poikkeuksellisien talvien ankaruudesta, pakkasista ja muista lämpötilatiedoista edes jonkinlaisten mittaustietojen valossa. Onko niitä edes mistään saatavissa (touko-kesäkuussa ajettu reellä Vaasasta Uumajaan, jne. mutta tiukkaa dataa ja vertauslukuja)?

  15. Sami
    25/09/2010 03:18

    Nyt 24.päivän jälkeen jyväskylän syyskuun keskilämpötila on 10,4astetta(1971-2000 k-a 8,2). Ennustelin tuossa elokuun puolivälissä että syyskuu olisi 0,5-1,3 astetta normaalia lämpimämpi. Tekee jo tiukkaa osua tuohon haarukkaan vaikka nyt viileneekin. Forecan ennusteen mukaan keskiarvo olisi 9,4-9,5. Lokakuulle veikkailin samaa eli 0,5-1,3astetta k-arvoa lämpimämpää ennen kuin alkaa talvi.

  16. Sami
    27/09/2010 07:21

    Laskin jyväskylän osalta lokakuusta 1961 syyskuuhun 2009 pimeiden(loka-maalis) ja valoisien(huhti-syys) vuosipuoliskojen keskilämpötilat. Ensimmäinen jakso käsittää vain 8 vuotta 10/61-9/69 ja loput ovat 10 vuoden jaksoja:

    Loka-Maalis -5,58, -4,66, -5,23, -3,84, -3,20.
    Huhti-Syys 10,19, 10,28, 10,47, 10,33, 11,24.

    Kylmin Loka-Maaliskuu jakso oli 1965-66 -8,63, lämpimin 2007-08 -0,91
    Kylmin Huhti-Toukokuu jakso oli 1987 8,83, lämpimin 2002 12,25.

    Lähes 100% varmasti tämän vuoden huhti-syyskuu jaksosta tulee lämpimin 50 vuoteen, syyskuun keskiarvoksi laskin 9,5 ja sillä lukemaksi tulee 12,36.

    Kylmän joulu-helmikuu jakson vuoksi viime loka-maaliskuu oli seitsemänneksi kylmin vuodesta 1961.

    Noissa lukemissa pistää erityisesti silmään Huhti-Syyskuu ajan selvä muutos 2000-luvulla, 61-99 ne ei muuttuneet juuri lainkaan mutta 2000-2009 hyppäsi lähes asteella.

    Kylmimmän pimeän vuoden puoliskon minimin ja maksimin ero oli 7,7 astetta, valoisamman puoliskon 3,4 astetta. Tosin peräti 41/48 huhti-syyskuu jaksoa osui 9,5-11,5 välille, eli kahden asteen sisälle.

    • Tuomo T.
      27/09/2010 08:41

      Kyllä on aivan selvät näytöt siitä, että juuri huhti-syyskuun aika on lämmennyt. Ja jännittävää on, että niin kuin jossain aiemmassa keskustelussa kävi ilmi, kesäkuut eivät ole lämmenneet juuri lainkaan, mutta esimerkiksi huhti-, heinä- ja syyskuut aika näkyvästi.

  17. Sami
    27/09/2010 14:56

    Kyllähän loka-maaliskuu jaksot ovat lämmenneet enemmän kuin huhti-syyskuu mutta huhti-syyskuu lämpeni tosiaan vasta viime vuosikymmenellä kun loka-marraskuu on lämmennyt koko ajan, lukuunottamatta 85-87 kylmien talvien vaikutusta 80-luvun keskilämpötilaan. Ja siltä tosiaan näyttää että huhti-syyskuu jakso alkaa tällä vuosikymmenellä uudella ennätyksellä joten onkohan 2010-2019 huhti-syyskuun keskiarvo jo 12 asteen paikkeilla.

    Juuri näin se on, kesäkuut ovat jyväskylässä olleet kylmempiä 2000-2009 kuin 60-, 70-, 80- ja 90-luvuilla mutta huhti-syyskuu jakso on lämmennyt selvästi. Laitan tähän nyt huhti-syyskuun muutokset 90-99:sta 00-09:n. Huhtikuu +1,4. Toukokuu +1,37. Kesäkuu -0,33. Heinäkuu +1,18. Elokuu +0,78. Syyskuu +1,19. Suoraansanottuna kyllä ihmetyttää syvästi mikä tuon kesäkuun viilenemisen on aiheuttanut?, muut kuut ovat lämmenneet 0,78-1,4 astetta mutta kesäkuut kylmentyneet. Pitää joltain sivuilta käydä onkimassa parin muunkin paikan kesäkuun keskilämpötilat vaikkei ilmatieteenlaitoksen lukemia olisikaan, onko sama tilanne esim. oulussa ja helsingissä.

  18. Ari
    27/09/2010 18:12

    Täysin empiirisesti mutu-tuntumalta väittäisin että viime kesän ennusteet, erityisesti siis noiden hellepäivien osalta olivat enemmän pielessä kuin yleensä. Ajattelin että se johtuu paikallisten mallien heikommasta kalibroinnista harvinaisempiin ääri-ilmiöihin. Onko noin vai olenko molemmissa väärässä?

  19. Sami
    28/09/2010 07:58

    Katsoin helsinki-vantaan ja oulun kesäkuiden keskilämpötilat osoitteesta http://www.tutience.net. Siellä ei ollut tietoja 64-72 vuosilta joten jouduin tyytymään 1980-2009 tietoihin. Helsinki-Vantaa 80-89 14,63, 90-99 14,93, 00-09 14,56.
    Oulu 80-89 13,59, 90-99 13,62, 00-09 13,72. Eli helsingissä on kesäkuun lämpötilat laskeneet suunnilleen saman verran kuin jyväskylässä 90-luvulta, Oulussa taas on noussut kymmenyksen. Vois vaikka Paulikin ottaa kantaa että mistä johtuu että kesäkuun lämpötilat ovat viilenneet tai pysyneet ennallaan vaikka muiden huhti-syyskuu jakson kuukausien lämpötilat ovat nousseet selvästi, niinkuin jyväskylässä 0,8-1,4 astetta.

  20. H. Virta
    28/09/2010 09:36

    Sami :Katsoin helsinki-vantaan ja oulun kesäkuiden keskilämpötilat osoitteesta http://www.tutience.net.

    Sami! Mikä on tuo käyttämäsi URL-osoite. Kiinnostaisi nähdä tuollaiset sivut, josta noita tietoja löytyy, mutta antamasi linkki ei toimi.

  21. Sami
    28/09/2010 18:14

    Sori, taisin olla vähän väsynyt…tarkka osoite joka vie tampereen tietoihin (sieltä voi valita muunkin paikkakunnan) Osoite on: http://tutiempo.net/en/Climate/Tampere_Pirkkala/08/2010/29440.htm

  22. nimeTön
    30/09/2010 20:37

    Kiitos tuosta linkistä Sami. Sieltähän löytyykin havaintotiedot monelta paikkakunnalta, joskin jonkin verran niissä näyttäisi olevan puutteita.

    Tässä kun on ollut keskustelua siitä mitkä kuukaudet ovat lämmenneet eniten ja mitkä vähiten niin tässä nopea vertailu Helsingin Kaisaniemestä. Alla ovat eri kuukausien keskilämpötilat 30-vuotisjaksoilla 1831-1860 ja 1971-2000. Voisihan noista toki trenditkin laskea joka kuukaudelle erikseen koko jaksolle.

    tam -6,8°C -4,2°C
    hel -6,8°C -4,9°C
    maa -4,4°C -1,5°C
    huh 1,0°C 3,3°C
    tou 7,7°C 9,9°C
    kes 13,8°C 14,8°C
    hei 16,2°C 17,2°C
    elo 15,8°C 15,8°C
    syy 10,9°C 10,9°C
    lok 5,6°C 6,2°C
    mar -0,2°C 1,4°C
    jou -3,7°C -2,2°C

    vuosi 4,1°C 5,6°C

    Pitkässä juoksussa kesäkuutkin siis ovat lämmenneet asteen verran, kun taas elo- ja syyskuut eivät ole lämmenneet lainkaan. Toki näidenkin kuukausien keskilämpötiloissa on ollut selvää vuosikymmenskaalan aaltoilua; esimerkiksi elokuun keskilämpötilat ovat 30-vuotisjaksoilla vaihdelleet 15,0°C ja 16,5°C välillä. Toki viime vuosina on ollut sen verran lämmintä, että jaksolla 1991-2020 tulee luultavasti kaikkien kuukausien keskilämpötila olemaan ennätyksellisen korkea kesäkuuta ja mahdollisesti lokakuuta lukuunottamatta. Myös toukokuiden osalta jakso 1981-2010 saattaa jäädä em jaksoa lämpimämmäksi.

  23. Tuomo T.
    01/10/2010 15:24

    Tänään tuli tiedot syyskuusta. Melko tasaisesti kautta maan ollut +1-1,5 astetta 1971-2000 tasoon nähden, mikä alkaa olla jo aika perustilanne 2000-luvun syyskuissa. Tai itse asiassa oli viileämpää kuin viime vuonna tai vaikkapa 2005-06. Veikkaan samanlaista poikkeamaa tälle kuulle.

  24. Sami
    01/10/2010 18:40

    Minun ennustukseni jyväskylään osui syyskuulle juuri ja juuri eli 9,5, (veikkaukseni 8,7-9,5). Tammi-Suuskuu jakso on ollut Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä hitusen(n.0,1astetta) 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi, Turussa ja Oulussa keskimääräistä kylmempi, oulussa 0,5 astetta k-arvoa kylmempi.

  25. Matlock
    02/10/2010 11:54

    Täällä odotettaisiin jo kovasti uutta päivitystä!

  26. Matti
    07/10/2010 15:42

    Herättää taas nämä LUNTA SATAA ENSI VIIKOLLA!!!! uutisoinnit uskomatonta ärsytystä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010100712471425_uu.shtml http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/10/1200734

    • Matti
      07/10/2010 18:37

      Olin jo varautumassa renkaiden vaihtoon otsikon perusteella, kunnes tajusin, että ”ensilumi!!!” onkin etelässä räntää maksimissaan, ja heikkoa sadetta edes sitä.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: